Suomen kansallispuistot edustavat kotimaamme ainutlaatuista luontoa. Meillä on 40 kansallispuistoa, joiden suosio kasvaa koko ajan. Kansallispuistot tarjoavat helpon ja turvallisen tavan aloittaa retkeily. Monessa kansallispuistossa on lyhyitä koko perheelle sopivia lyhyitä polkuja ja tulentekopaikkoja, joissa voi syödä ulkoilun lomassa retkieväät. Viime vuosina on rakennettu myös monia esteettömiä polkuja, joita pääsee kulkemaan esimerkiksi lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla.
Suomen kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita
Kansallispuistojen tehtävä on turvata kotimaamme luonnon monimuotoisuus sekä tarjota ihmisille paikkoja nauttia luonnosta. Kansallispuistot soveltuvat niin päiväretkeilyyn kuin pidempään vaeltamiseen. Yöpyminen on sallittua autiotuvissa ja telttailualueilla. Kansallispuistoja on ympäri Suomea – Etelä-Suomen kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuden rentoutua luonnon rauhassa myös ruuhka-Suomessa asuville. Retkeilläkseen kansallispuistossa ei tarvitse välttämättä matkustaa kauas, esimerkiksi Nuuksio on todella suosittu retkeilykohde.
Suomen vanhimmat kansallispuistot ovat Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot, jotka perustettiin vuonna 1938. Pallas-Ounastunturin alue laajeni vuonna 2005, kun siihen yhdistettiin Ylläs- ja Aakenustunturien alue. Kansallispuisto on nyt nimeltään Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Samoin Pyhätunturin puistoon yhdistettiin Luosto vuonna 2005. Toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla perustettiin lisää kansallispuistoja, koska suojelualueiden perustamista pidettiin tärkeänä.
Etelä-Suomen kansallispuistot sijaitsevat lähellä asutuskeskuksia
Kansallispuistoja perustettiin lisää 1980-luvulla. Taustalla oli Euroopan neuvoston julistama luonnonsuojelun juhlavuosi 1970. Tuolloin havahduttiin siihen tosiasiaan, että Suomen kansallispuistot olivat puutteellisia. Uusiksi kansallispuistoiksi ehdotettiin alueita, joissa luontotyypit olivat koko kansallispuistoverkostoa täydentäviä. Aluepolitiikka ja työllisyysvaikutukset huomioitiin, kun uusista kansallispuistoista tehtiin päätökset. 1980-luvulla haluttiin perustaa nimenomaan kansallis- eikä luonnonpuistoja, koska niiden ajateltiin paremmin palvelevan retkeily- ja nähtävyyskohteina.
Suomen kansallispuistot ovat yhdysvaltalaisten esikuviensa kaltaisia, eli luonnontilaisia ja jylhiä. Jokaisella kansallispuistoillamme on hoito- ja käyttösuunnitelma, joiden malli saatiin U.S. National Park Serviceltä. Suunnitelmat sovittavat yhteen puistojen virkistyskäytön ja luonnonsuojelun. Suomessa Metsähallitus hoitaa lähes kaikkia luonnonsuojelualueita, joihin kansallispuistot kuuluvat.
Kansallispuistoissa voi ihailla tähtitaivasta
Kansallispuistossa yöpyjä voi nauttia tähtitaivaasta ilman kaupunkien valosaastetta. Ruuhka-Suomessa asuvat eivät välttämättä koskaan saa katsella taivasta, jota vain tähdet ja kuutamo valaisevat. Asutuskeskuksista tulevat valot häiritsevät myös revontulten havaitsemista, johon tarvitaan nimenomaan pimeää vuorokauden aikaa. Kaupunkien asukit voivat nauttia tähtisumusta muuten, muun muassa casino -nettialustoilla. Pelatessa galaksin valot ja tähdenlennot ovat toki vain verbaalisia ja kuvaannollisia.
Kansallispuistojen suosio on kasvanut kasvamistaan, eikä ihme. Mikä olisikaan parempi paikka ulkoilla, kuin puhdas luonnonvarainen metsä, järvi tai saaristomeri? Kansallispuistoja on ympäri Suomea, jokaiselle löytyy paikka lyhyen ajomatkan päässä. Kansallispuistossa on helppo liikkua merkittyjä reittejä pitkin, siellä voi aloittelevakin retkeilijä huoletta patikoida.
Suomen kansallispuistot ovat kansallismaisemia
Usein kansallispuisto on myös kansallismaisema, kuten esimerkiksi Pallastunturilla. Kansallispuistoissa voi käydä kaikkina vuodenaikoina, sieltä löytyvät myös parhaat lomakohteet talvella. Kaikissa kansallispuistoissa on niin kesä- kuin talvireitit, usein ne poikkeavat hieman toisistaan. Talvisin reittejä voi kulkea hiihtämällä tai esimerkiksi lumikengillä. Talvi tuo mukanaan koskemattomia hankia, tykkylunta ja jääputouksia.
Kansallispuistoissa, jotka sijaitsevat vesistön äärellä, voi talvella myös kulkea retkiluistimilla. Esimerkiksi Saimaan saaristosta saa jäältä käsin aivan erilaisen kuvan kuin kesällä järven rannalta. Vaikka järvimaisema olisi tuttu veneilijälle, tarjoaa talvinen jäinen kansi aivan uuden kokemuksen.
Suomen kansallispuistot ovat yhteistä kansallista omaisuuttamme. Tämän vuoksi on jokaisen luonnossa kulkijan kunnia-asia toimia luontoa suojellen. Kansallispuistojen järjestyssäännöt on luotu, jotta luonto säilyisi retkeilijöistä huolimatta. Järjestyssäännöt saattavat rajoittaa liikkumista, esimerkiksi pyöräily on yleensä sallittua vain pyöräilyyn tarkoitetulla reitillä. Kansallispuistossa liikkuja kunnioittaa luonnon rauhaa eläimiä häiritsemättä ja kasveja tuhoamatta. Itsestään selvää on, että retkeilijä vie roskansa mukanaan.